Ei uneni ollut unohtanut ääntäsi,
kun heräsin –
huuleni maistoi vielä makusi -
lähteneen -
muistosi oli vielä pieni sana
kuivuneilla huulillani –
vaikka en enää halunnutkaan
katsoa taakseni.
Silti aina näin uusissa katseissa,
sinun hymysi –
uusissa maailmoissa, joihin synnyin -
sinun kätesi kosketukset –
sieluani hyväilevinä häivähdyksinä –
vain varjoina, mutta niin
valoisina – hyvästeinä
sisimpäni matkaa
saattamassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti