Tuol’ laulu yössä säteen suo,
se valon pienen loihee - vuon –
koht' kohoaa pien’ korkeuksiin,
ei enää pimeys sido niin -
kun pisaratkin huokaa siel',
mis' kaukain' kutsuu luo tuol' viel' -
on tuikkuin soinnin vilkutus,
sul' ääres' maan tään ilmestys –
mink’ toivein tähdist’ mul’ tän toi
kuin canto del pájaro soi -
siel’ sisin sointu väräjää,
kuin oisi kielein toinen pää –
Yön helmaan haipuu vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti