Kun sana ei enää riitä
ja yön kosteus
koskettaa viittaasi -
on aika lähteä.
Kuuraan ei jää
enää jälkeäkään
muistoksi lämpimästä
kesästä.
Siinä vihreän ja harmaan
rajamailla
olet avoin
ottamaan puhdistuneen
sydämesi takaisin
haltuun
ja laulu palaa
takaisin
kutsumaan
kevään säveltä
pimeydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti