Sataa sanaa kaatamalla,
tuhat taivost' tuiskuttaa -
Katol’ sieluin ropsii värssyin,
pomppii pienet alas vaan –
Ränniin sieluin yhteisen
jo valuu runoin maahan sen –
Ei viihdy paljus’ pienetkään,
nyt hyppää poiskin lentoon vaan -
siit’ pisaroi jo sanat nuo,
mitk’ laulun kohta puroiks’ luo –
ne pulputtaa ja mokeltaa,
on liru kohta vuokin vaan –
ei hyydy lainkaan lätäköiks’,
kun kiire niillä yhteen ois –
mut valon lämpö nostattaa,
nuo taivaalle taas yhteen vaan –
siel’ kumpuilee nyt ukkostain,
kuin tanssii muas salamain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti