Kun rannalla katsoo
hiljaisessa yössä
Kirkastuvan taivaanrajan
viimeistä tähteä –
Kuulee jo nousevan valon
lupauksen tyvenessä vedessä.
Tuolta aamunrauha laulaa usvassa
pienin sinisin sanoin
ikuista tulta.
Yhä kostuu kuiva hiekka,
sanoin hedelmöi elämää –
katoavien unelmien keidas
helmeilee vielä uuden virran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti