On unein marto kelmeää,
vain natana tuon heiluu pää –
Se toivoons’ vielä kuroittaa ,
mi’ kaukaa heloin hohtaa vaan-
siel’ kalsa kuukin irvistää
ja lämpö yössä unhoon jää –
kun tuoni koettaa kuroo tään,
näin oisko mun jo matkain pää –
mut laulan vielä säkeen nyt,
se sisälläin on pesinyt –
mit’ kannoin aamust’ evääksein,
siel’ keräsin sen varuillein –
jo nostan huulil’ – suikkaan suin,
viel’ rohtuneena ääneks’ puin –
tuo nousee soinnuin korkeuteen,
on hahmoin valoks’ syntyneen –
sen sisin voimain niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti