Sananjäärä kärtty tuo,
on sitkee nyt kuin sysiyö -
ei halkee anteeks'pyynnöstkään
vaik' laulais Pyhin sille maan -
Niin kampee sinni sisäänsä,
sen kireen syömmentuntonsa –
ei tervaspuu ois sitkeempää,
kuin sydän tuon, mi’ haloks’ jää –
Sen avautumaan saa vain se,
mil’ kulot tehdään toivon tiel’.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti