Ylös liian kiipesin
mä öisen taivon tapasin.
Nyt pisteenä mä korkeelta
vain yksinäin täält’ vilkutin.
Tähtösen tään pinnalta
ei valo koskaan karkaa pois -
Sulle sen mä jakaisin
jos vallan niinkin saisin -
Mä heittäisinkin säteellä
ja sihtaisin tuon sisimpääs -
Vaan nyt vain kaukaa katselen
täält’ illan kajos’ vilkutan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti