Suuni halajaa
uusia sanoja
tietänsä lihaksi
maisen olon -
mielein varrelle
versoksi tajun.
Vaan
kumpi antaa
toiselleen omast’,
voiman valoaan
sisäisen tuen?
Kielen siemen
ajatuksen alun -
vai
aatoksen kipinä
kiteenä sanan?
Kasvattaa köynnöstä
kuroa kasvuun
toistensa kohdata
pisteessä elon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti