Yö saapuu, kuljet rinnallain,
on sanas läsnä mulla vain –
mua polkuin syteen johdattaa,
siel siimeksiin tuo eksyttää –
mut kuulen äänes hiljaa tuon,
se toivoo aina syömmeen luo –
Ei harhat maiset kiinni käy,
ei sorra murheet, saa mua näyt –
viel ahlon synkän yli meen,
se pimein sisin on tän veen –
mut aamu koittaa kuitenkin,
sen säteet saankin siiviks siin –
ja sieluin kohtaa saattajain,
nyt valo palaa ain mul vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti