Jos ois vain sana hallussa
kai sil’ ei sais typerehtiä
ja kikatella kielein kannoil’
kotkotuksin heloinsuin -
Kun omains' kieleins' näköinen,
kel kukkuukin kuin käkönen –
jo yhdel’ on kuin nuppu suuks'
ja sanatkin kuin ruusupuust’
mut kaikil’ laulut itseistään,
ain’ antaa sisin syömmestään –
siks’ kait oo lainkaan suruinen,
kun sanain mutrust’ oikenee –
ja uudeks’ sisimpänsä kanttaa,
ei ulostuloo tarve panttaa –
mut mieleinkin tuo yllättää,
et sisält’ sanain onkin tää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti