Tänään vanha
ystäväni päätti
lähteä.
Oli kuihtunut jo
niin pieneksi,
että mahtui ryömimään
syliini nukkumaan
viimeisen unensa.
Huokaisi hyvästiksi
ja jätti muistoksi
kimpun pehmeitä
karvoja…
Aika peto ja
sievä mirri –
samassa
paketissa,
pyörähti
silmäkulmastani.
Lipaisi kissakaverinsa
hyvästiksi korvasta...
(Kissan 10:s elämä koittaa...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti