Tänne olin
matkalla aina
vaikka en
sitä tiennytkään…
Ulvoi vain tyhjyys
juoksevien jalkojeni
takaa sydänmurskassa –
kahisevien rahavirtojen
saavuttamisen
kuihtunut ääni
näivetti sydämeni –
Tyhjiössä polkevat
henkeni palkeet
sen kertoivat
läkähtyneenä:
Täytti tajuntani valolla.
Tänne olin
matkalla aina
vaikka en
sitä muistanutkaan
Jo turhasta kotelostaan
lentämään elämään
tuulessa päästin
sieluni jyvän…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti