Varrokaa varjot
alhaisen nimen -
kynäni tuokaa,
huutaa se ruokaa -
sanani kalskaa
hurmetta huokaa -
valoaan vuottaa
voitoksi yön.
Kuulta tuo lainaa
läsnänsä-lumon -
tähtein katseest’
unelman matkast’ -
tulilla revon
karaisee karkens’ -
radalta lintuin
rikkauttaan kehrää.
Kohoaa aamust’
tantereel’ korskaa,
koronan valosta
sielunsa kastaa
säiläni sulka ja
unia pimeyden
valoksi luo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti