Ei koskenut myrkkyä
huuleni sanojesi hunajasta -
ei murskannut luitani
laulusikaan paatos.
Kultaisia muureja
unesi pystytti kuitenkin
askelteni viereen.
Kaiken mihin koskit minussa,
muutit kimalteleviksi sapeleiksi
vedettömän aavikon yöhön
katkomaan liekkejä
katalilta lampunhengiltä.
Sinulle annettiin valta
synnyttää minun liitoni
syöksystä nousupyörteeseen
eikä kaipuuni kohtaa
koskaan teräviä kiviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti