Jos olisit kertonut,
että tiesi on
toisaalla,
olisin vienyt sanani
muuhun maahan ja
kasvattanut niistä
kenties uuden
puun
kiivetä ylös perille
jollekkin toiselle,
joka ei tiedä
mistä yö alkaa
ja mistä päivä
loppuu.
Mutta koskaan ei voi
tietää pitääkö sitä
tippua
ja kuinka
korkealta,
ennen, kuin
sen ymmärtää,
miksi sitä on
syntynyt.
Onneksi aina
löytyy ripoteltuja
muruja -
sielun opas
alati muistuttamassa,
mihin suuntaan
matkaa on
jatkettava ja
halaamassa
tervetulleeksi
perillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti