Laastiksi kalkkeutunut
puhe kerrostuu
ympärille suojaksi.
”Minä, minä, minä”
Taukoamatta sataa
niskaan –vaatii huomion
kaikenaikaa – alati.
”Minä, minä, minä”
Kurkut suorina
sylkee vaateita –
hyytyy pintaan. -
”Sinä”
Sulaa muuri säteestä
kuiskeen – pieni sana
herättää henkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti