Alussa oli sana –
se ensimmäinen,
jolla kirjoitettiin
sinunkin laulusi.
Hiekkalaatikolla
heitit hiekkaa
toisten silmiin,
etteivät toiset
näkisi, kun
halusit leikkiä
toisten leluilla
omia leikkejäsi.
Kun kasvoit,
rallattelusi himersi
toisten lasten
kuorolaulun.
Nyt uuvahtanut
ymmärryksesi
ja säikky
sydämesi halaa
kuivia elämän
rankoja hyytävässä
sielun
kaamoksessa.
Mutta sana,
joka sinut synnytti
vanhempiesi huulilta
puhaltaa yön
pilvet hellästi
kirkkaaseen tähtiyöhön.
Ja se sana
on Rakkaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti